Omavalvontasuunnitelma

Palveluntuottaja

Yksityinen palveluntuottaja

Nimi
Sovea Oy

Palveluntuottajan Y-tunnus
2477134-4

Sote-alueen nimi

Lapin hyvinvointialue

Kemi, Keminmaa, Rovaniemi, Tervola, Tornio, Ylitornio, Simo

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Ii, Oulu, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala

Toimintayksikön nimi

Sovea Oy, Sovea Rovaniemen yksikkö ja Sovea Pohjois-Pohjanmaa

Toimintaa tällä vain Lapin hyvinvointi alueella.

Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen

Meripuistokatu 29, 94100 Kemi
Puh. 045 3140880

Palvelumuoto

Asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä

Koti- ja hoivapalvelut sekä veteraanipalvelut ja avohuollon tukipalvelut

Toimintayksikön katuosoite

Meripuistokatu 29 as. 5

Postinumero
94100

Postitoimipaikka
Kemi

Toimintayksikön vastaava esimies

Pasi Rauta

Puh. 040-8373342
pasi.rauta@sovea.fi , info@sovea.fi

Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)

Palvelu, johon lupa on myönnetty
Kotiin annettavat yksityiset sosiaalipalvelut

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta

Kemi, Keminmaa, Tornio, Rovaniemi, Ylitornio, Tervola, Simo, Oulu, Ii, Pudasjärvi, Vaala, Utajärvi

Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta

16.10.2012

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

Sovea Oy:llä ostaa alihankintana kirjanpidon Azets Insightiltä, asiakastietojärjestelmä Hilkan Fastroilta sekä koulutukset Skhole Oy:ltä.

Toimintaamme ohjaavat arvot

• Asiakaslähtöisyys
• Keskinäinen kunnioitus
• Luotettavuus
• Vastuullisuus
• Jatkuva palvelujen ja toiminnan kehittäminen

Sovea Oy:n palvelun arvopäämäärä lähtee ihmisarvon ja yksilön elämän kunnioittamisesta. Tuotamme asiakkaillemme laadukkaita palveluja sekä asiakaslähtöisiä, joustavia ja yksilöllisiä ratkaisuja arkisen elämän ja kotona asumisen tueksi. Tämä toteutuu tehtäviinsä perehdytetyn ja riittävän ammattitaidon omaavan henkilökunnan toimesta.

Hoivatyön henkilökuntamme tukee asiakkaan kotona selviytymistä yksilöllisen hoito- ja palvelusopimuksen mukaan, laaja-alaista toimintakykyä edistävällä ja ylläpitävällä työotteella. Asiakkaita tuetaan oman elämänsä hallintaan hyödyntämällä asiakkaan olemassa olevia voimavaroja.

Yhteistyötä tehdään asiakkaan luvalla, hänen läheisten ja muiden viranomaisten kanssa huomioiden asiakaslähtöisyys, sekä asiakkaan itsemääräämisoikeus.

Perhetyötä, tukihenkilötoimintaamme, jälkihuoltoa ja leiritoimintaa ohjaa asiakaslähtöinen ja kunnioittava työote, missä on keskiössä asiakkaan kuulluksi tuleminen, sekä perheiden ja yksilöiden vahvuuksien ja voimavarojen tukeminen.

Riskinhallinta

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Sovea Oy:n työyhteisössä on turvallinen ja avoin ilmapiiri, minkä ansiosta henkilöstö, asiakkaat, omaiset ja yhteistyökumppanit uskaltavat tuoda esille mahdollisia epäkohtia palveluun, laatuun, sekä työ- ja asiakasturvallisuuteen liittyen, jos sellaista havaitaan. Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa.

Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapauksien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimenpiteiden toteuttaminen. Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain ja jos/kun toiminnassa tapahtuu palvelun sisältöön, palvelun laatuun, asiakasturvallisuuteen tai vastuuhenkilöihin liittyviä muutoksia.

Sovea Oy:ssä noudatetaan sosiaalihuollon toteuttamisen lain mukaisia periaatteita. Henkilökuntaa on tiedotettu sosiaalihuoltolain määräämästä ilmoitusvelvollisuudesta. Ohjeistus ja tarvittavat asiakirjat löytyvät perehdytyskansiosta. Ilmoitusvelvollisuuteen perehtyminen on osa työntekijän perehdytystä. Sovea Oy:n henkilöstö noudattaa ilmoitusvelvollisuutta ilmoittamalla suoraan tai vastuuhenkilön välityksellä hyvinvointialueen johtavalle virkamiehelle. Työntekijöiden tieto ilmoitusvelvollisuudesta ja käytänteistä on Sovea Oy:n vastuuhenkilön vastuulla.

Riskinhallinnan työnjako

Sovea Oy:n lähiesimiehen tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Sovea Oy:n johto ja esihenkilö vastaavat siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Työntekijät kiinnittävät myös huomiota hyvään työskentelyergonomiaan.

Hoiva- ja siivouspalvelut toteutetaan pääosin yksin työskentelemällä asiakkaan kodissa/toimitilassa. Tarvittaessa laajempien tehtävien toteuttamiseen tai asiakkaan toiveen mukaan käynnille voidaan osoittaa työpari. Esihenkilön tehtävä on huolehtia riittävästä perehdytyksestä.

Koska työtä tehdään pääsääntöisesti asiakkaan luona, voivat tilanteet olla vaihtelevia ja yllättäviä. Työ on fyysistä; siivoustyössä muun muassa liikesarjojen useat toistot ja raskaiden tavaroiden siirtäminen, sekä hoivatyössä muun muassa asiakkaan siirtymisissä avustaminen. Riskienhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä.

Perhetyössä, tukihenkilötoiminnassa ja jälkihuollossa tavataan ja työskennellään myös toisinaan asiakkaan kotona. Työntekijän tulee jokaisella käynnillä arvioida ja ennakoida mahdolliset uhkatilanteet. Tarvittaessa keskeyttää tapaaminen tai sopia työparikäynnistä. Kodin ulkopuolella tapahtuvissa tapaamisissa ohjaajan tulee ennakoida mahdolliset vaaratilanteet sekä huolehtia käytettävissä olevin keinoin huolehtia asiakkaan turvallisuudesta.

Työntekijät osallistuvat riskien arviontiin sekä omavalvontasuunnitelman päivittämiseen henkilökuntapalavereissa. Lisäksi jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastaa turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamisesta johdon antaman ohjeistuksen ja neuvonnan mukaan. Asiakas työssä käytettään vain työtehtäviin tarkoitettuja välineitä ja laitteita. Työntekijät kiinnittävät huomiota myös työvaiheiden ergonomiaan. Työpäivän aikana voi tulla useita siirtymiä asiakkaalta asiakkaalle, joten yleinen liikenne voi aiheuttaa myös vaaratilanteita. Näissä tilanteissa työntekijöiden pitää noudattaa yleisiä liikennesääntöjä.

Työn henkinen kuormitus; Työ asiakkaiden parissa on ns. tunnetyötä (ikäihmiset, vamman tai sairauden myötä avustamista tarvitsevat, omaishoitajat ja hoidettavat jne.) Työssä on voimakkaasti läsnä asiakkaan, omaisten sekä myös työntekijän tunteet. Mieltä vaivaavista asioista pyritään keskustelemaan.

Riskien tunnistaminen

Epäkohdat korjataan mahdollisimman nopeasti, kiireellisissä tilanteissa välittömästi. Lähiesimies käy tilanteen läpi mahdollisimman nopeasti kyseisen työntekijän kanssa ja tämän jälkeen tilanteesta keskustellaan yleisesti (anonyymisti, ei mahdollisen työntekijän/asiakkaan nimellä) henkilöstöpalaverissa ja mietitään yhdessä korjaavia toimenpiteitä. Näitä voivat olla esim. toimintatapojen muutos tai tarvittavan koulutuksen järjestäminen.

Riskien käsitteleminen

Haittatapahtumien sekä uhka- ja vaaratilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.

Haittatilanteisiin on käytössä oma kaavake, joiden avulla seuraamme uhka- ja vaaratilanteita. Kaavake löytyy henkilökunnan perehdytyskansiosta. Kerran vuodessa tapahtumista tehdään yhteenveto. Haittatapahtumat ja vaaratilanteet kirjataan aina ja käsitellään toiminnan kehittämistä varten.

Omavalvontasuunnitelman laatiminen

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Eeva Lohiniva
Puh. 050 4123677, eeva.lohiniva@sovea.fi

Pasi Rauta
Puh. 040 8373342, info@sovea.fi

Omavalvontasuunnitelman seuranta

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?

Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa, tai tarpeen vaatiessa useammin. Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään yhdessä henkilökunnan kanssa ja käydään läpi henkilökuntapalavereissa. Jokainen työntekijä on tietoinen päivittämisestä ja kuittaa allekirjoituksellaan, että on omavalvontasuunnitelmaan perehtynyt. Kuittauslista on omavalvontasuunnitelma kansiossa.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Asiakkaan asema ja oikeudet

Asiakkaan palvelutarpeen arviointi

Hoiva ja siivouspalveluiden asiakkaalla on oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunniteluun ja toteuttamiseen. Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta.

Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.

Perhetyön, tukihenkilötoiminnan ja jälkihuollon asiakkailla on myös mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja palvelutarpeen arviointiin yhdessä työntekijämme ja sosiaalityöntekijän kanssa. Palvelutarpeen arvioinnin keskiössä ovat perheen ja asiakkaan tarpeet ja toiveet, sekä toiminnan tavoite.

Kun asiakas valitsee meidät palveluntuottajakseen, solmitaan hoito- ja palvelusopimus asiakkaan kanssa palvelupäällikön ja asiakkaan ja/tai asiakkaan läheisen henkilön kanssa. Palveluntarpeen arviointi on asiakkaalle maksuton. Hoito- ja palvelusopimuksesta käy ilmi palvelun aloittamisajankohta, sovittu palvelu, hinta, asiakkaan henkilötiedot, läheisen yhteystiedot, asiakkaan tarve, tavoitteet ja seuranta, ja läheisen tiedot. Hoito- ja palvelusopimus käydään läpi työntekijän kanssa ennen ensimmäistä asiakaskäyntiä, jotta työntekijä tuntee hoito- ja palvelusopimuksen sisällön ja toimii sen mukaisesti. (Liite: palvelusopimus).

Asiakassuhteen aikana työntekijät arvioivat asiakkaan toimintakykyä ja mahdollisia muutoksia ja ilmoittavat siitä palveluesimiehelle, sekä huomion tehnyt työntekijä kirjaa huomiot Hilkka- asiakastietojärjestelmään. Asiakkaan voinnissa tapahtuvista muutoksista informoidaan myös lähiomaisia asiakkaan luvalla.

Hoito- ja palvelusopimus

Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan hoito- ja palvelusopimukseen. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua hoito- ja palvelusopimusta ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Asiakirjaa laaditan aina kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, toinen asiakkaalle ja toinen yritykselle.

Sovea Oy:llä on käytössä Hilkka asiakastietojärjestelmä, jonne kirjataan asiakaskäynnit. Hoito- ja palvelusopimus laaditaan aina, kun asiakas valitsee meidät palveluntuottajakseen. Hoito- ja palvelusopimus päivitetään asiakkaan/omaisten kanssa vuoden välein, tai asiakkaan tilanteen muuttuessa.

Hoito- ja palvelusopimus perhetyö (LsL 30.5 §)

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään erillinen hoito- ja palvelusopimus, joka täydentää lastensuojelulain 30 §:n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja palvelusopimuksessa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä hoito- ja palvelusopimuksessa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja palvelusopimus täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja palvelusopimus on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille.

Hoito- ja palvelusopimus tehdään yhdessä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Hoito- ja palvelusopimus viedään Sovean Hilkka- tietojärjestelmään. Tukihenkilö laatii kuukausittain raportin suunnitelman toteutuksesta vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

Hoito- ja palvelusopimusta päivitetään aina asiakassuunnitelma palaverin jälkeen. Hoito- ja palvelusopimuksen laatimisesta vastaa asiakkaan oma tukihenkilö.

Asiakkaan kohtelu

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Asiakkaiden luona käydään kotikäynneillä, joten työntekijältä vaaditaan hienotunteisuutta ja kunnioitusta asiakkaan omaa yksityisyyttä kohtaan. Perehdytyksessä käydään läpi, kuinka asiakkaan kotona huomioidaan hänen omat toiveensa, ja kunnioitetaan hänen omaa yksityisyyttään. Asiakkaalla on oikeus päättää asioistaan oman elämänkatsomuksensa ja arvomaailmansa mukaisesti.

Mikäli asiakas kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti, ohjaamme häntä tai hänen omaisiaan/läheisiään antamaan palautetta toiminnasta tai tekemään vastaavalle ohjaajalle kirjallisen muistutuksen. Muistutukseen annetaan aina kirjallinen vastaus.

Asiakasta ohjataan tarvittaessa olemaan yhteydessä hyvinvointialueiden potilas- ja sosiaaliasiamieheen. Yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta. www.lapha.fi, www.pohde.fi

Asiakkaan oikeudet

Asiakkaan oikeusturvakeinot Asiakasta koskevat sosiaalihuollon asiakaslain mukaiset oikeudet, kuten asiakkaan mielipiteen, itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen huomioiminen; asiakkaan hyvä kohtelu, palvelu ja hoito; palvelu- ja hoitosuunnitelmien laadinta; molemminpuolinen tietojen antovelvollisuus ja tietojen asianmukainen käsittely sekä asiakkaan oikeusturvakeinojen käyttö. Erimielisyystilanteissa asiakkaan tulee ensisijaisesti ottaa yhteys palveluntuottajaan asian selvittämiseksi. Asiakas voi antaa palveluntuottajalle ja hyvinvointialueelle palautetta palvelun laadusta sekä muista palveluun liittyvistä seikoista. Tähän palveluntuottajan tulee vastata joko välittömästi tai 2 viikon kuluessa asian kiireellisyydestä riippuen. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa välittömästi hyvinvointialueelle asiakassuhteissa tapahtuneista riita- ja vahinkotilanteista sekä antaa niihin kirjallinen vastine välittömästi tai 2 viikon sisällä asian kiireellisyydestä riippuen. Asiakkaalla on oikeus tehdä Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) § 23 mukainen muistutus saamastaan palvelusta. Asiakas voi myös olla yhteydessä palveluun liittyvistä epäkohdista sosiaali- / 7 potilasasiamieheen ja/tai tehdä Sosiaalihuoltolain §23a mukaisen kantelun aluehallintovirastolle (AVI) tai ylimmille laillisuusvalvontaviranomaisille. Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttaja- ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Asiakkaalla on oikeus käyttää kuluttajaoikeuden mukaisia oikeusturvakeinoja reklamaatiotilanteessa ja saattaa asiakkaan ja palveluntuottajan välinen erimielisyys kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Näitä ovat esimerkiksi palvelun viivästys, virhe tai palvelun aiheuttama vahinko. Palvelujen tuottamiseen palvelusetelillä sovelletaan kuluttajansuojalakia. Lain mukaan elinkeinonharjoittaja ei muun muassa saa käyttää kulutushyödykettä tarjotessaan sopimusehtoa, jota hyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Asiakkaalla on oikeus käyttää kuluttajaoikeudenmukaisia oikeusturvakeinoja reklamaatiotilanteessa. Seuraamuksiin kuuluvat kuluttajan oikeus pidättyä maksusta, virheen oikaisu, hinnanalennus ja kaupan purku sekä vahingonkorvaus. Palveluseteliä käyttävä asiakas voi saattaa sopimussuhdettaan koskevan erimielisyyden kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi.

Asiakkaan osallisuus

Asiakasta osallistetaan toiminnassa ja toimintaan mahdollisuuksien sekä tarpeiden mukaan. Tavoitteena on edistää asiakkaana olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien sekä heidän yhdenvertaisten osallistumisen ja toimimisen mahdollisuuksiensa toteutumista jokapäiväisessä elämässä. Osallisuuden edistäminen lisää ihmisten mahdollisuutta liittyä yhteiskuntaan ja yhteisöön vaikuttavan toiminnan kautta. Osallisuuden vahvistaminen lisää ihmisen mahdollisuuksia kokea osallisuutta ja yhteisyyttä, johonkin kuulumista. Onnistumisen ja arvostetuksi tulemisen kokemukset lisäävät pystyvyyden tunnetta ja uskoa myönteiseen tulevaisuuteen.

Palautteen kerääminen

Asiakastyytyväisyyskysely tehdään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Työntekijä vie asiakaspalautelomakkeen ja tyhjän kirjekuoren asiakkaalle, asiakas täyttää palautteen yksin tai mahdollisesti läheisen/ yhteyshenkilön kanssa, laittaa palautelomakkeen suljettuun kirjekuoreeseen ja työntekijä palauttaa kirjeen avaamattomana Sovea Oy:n postilaatikkoon. Lähiesimies käy palautelomakkeet läpi ja tekee niistä yhteenvedon. Asiakasta myös neuvotaan olemaan yhteydessä palvelupäällikköön tai vastaavaan ohjaajaan, jos hänellä on palautetta palvelun laadusta. Asiakaspalautteiden pohjalta pyritään kehittämään yrityksen toimintaa.

Palvelun sisällön omavalvonta

Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen

Sovea tukee ja etsii lapsen ja nuoren liikunta- ja harrastustoimintaa, osallistumalla ja etsimällä yhdessä asiakkaan kanssa hänelle sopivaa ja mieluista toimintaa.

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan

Asiakkaille laaditaan asiakkaan / lähiomaisten kanssa hoito- ja palvelusopimus, jossa käydään läpi asiakkaan kokonaistilanne. Käyntien aikana huomioidaan, että tuetaan asiakkaan kanssa tehtyä hoito- ja palvelusopimusta. Käyntien aikana tulee huomioida ja tukea asiakkaan omia voimavaroja.

Ravitsemus

Asiakaskäynnillä työntekijät huolehtivat tarkasta käsihygieniasta (huolellinen käsien pesu saippualla ja käsien desinfiointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaan). Hygieniakäytännöistä on laadittu perehdytyskansioon yksikön oma ohje. Hygieniakäytännöt käydään läpi perehdytyksessä. Hyvinvointialue tiedottaa Sovea Oy:tä, joten noudatamme myös sieltä tulleita ohjeistuksia.

Siivousvälineet vaihdetaan uusiin, puhtaisiin aina asiakkaiden välillä. Likaiset välineet tuodaan toimistolle pesuun. Kunnioitetaan erityisherkkiä henkilöitä ja pyritään käyttämään hajustamattomia, allergiaystävällisiä tuotteita.

Terveyden- ja sairaanhoito

Miten yrityksessä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?

Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?

Yrityksen asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta vastaa

Lääkehoito

Miten yrityksen lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?

Yrityksen lääkehoidosta vastaava

Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa

Alihankintana tuotetut palvelut

Asiakasturvallisuus

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Miten yritys kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?

Henkilöstö

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

Yrityksen hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne

Yrityksen sijaisten käytön periaatteet

Sijaisjärjestelyt pyritään järjestämään yrityksen työntekijöiden kesken ja/tai oman työntekijäpankin kautta. Tarvittaessa lähiesimies sijaistaa muuta henkilöstöä.  Sijaisia käytetään tarvittaessa. Sijainen perehdytetään perehdytyssuunnitelman mukaisesti.

Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?

Vastaava ohjaaja ja palvelupäällikkö huolehtivat henkilöstövoimavarojen riittävyydestä.

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

Yrityksen henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet

Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Miten yrityksessä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan?

Henkilöstön täydennyskoulutus

Toimitilat

Tilojen käytön periaatteet

Miten yrityksen siivous ja pyykkihuolto on järjestetty?

Siivousvälineiden pesu tapahtuu kellarissa pesutuvassa.

Teknologiset ratkaisut

Sovea Oy ei vastaa asiakkaiden kotona olevista turva- ja kutsulaitteista, eikä Sovea Oy:n tiloissa ole valvontalaitteita.

Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan?

Sovea Oy:llä ei turva- eikä kutsulaitteita, koska kyseessä on kotipalveluita antava yritys.

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen?

Sovea Oy:llä ei ole yksikössä apuvälineitä. Työntekijät ohjeistavat asiakkaita heidän kotonaan olemaan yhteydessä Lapin hyvinvoinitalueen apuvälineyksikköön, jos apuvälineet eivät toimi tai tarvitsevat huoltoa.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

Sovea Oy:n yrityksen toimitiloissa ei ole terveydenhuollon laitteita.

Tietosuoja

Asiakas- ja potilastietojen käsittely

Asiakastietojen kirjaamiseen liittyvä ohjeistus ja säädökset käydään läpi perehdytyksen yhteydessä. Lähiesimies seuraa jatkuvasti kirjausten toteutumista. Toimintaohjeita päivitetään aina tarpeen mukaan.

Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?

Palvelupäällikkö huolehtii henkilöstön ja sijaisten riittävästä ja asianmukaisesta perehdyttämisestä asiakkaiden henkilötietojen tietoturvalliseen käsittelyyn. Tarvittaessa työntekijä saa henkilökohtaista ohjausta.

Jokainen työntekijä perehdytetään Sovea Oy:n perehdytysmallin mukaan. Siinä käydään läpi henkilötietojen käsittely, Jokainen työntekijä suorittaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojakoulutuksen ja testin. Työntekijöiden todistukset testeistä löytyvät vastaavan ohjaajan kansiosta.

Missä yrityksenne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä?

Asiakasrekisteri- ja tietosuojaseloste löytyvät sähköisenä yrityksen internetsivuilta sekä paperisena versiona Kemin toimistosta.

Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

Eeva Lohiniva

Meripuistokatu 29 as. 5, 94100 Kemi

Puh. 050-4123677, info@sovea.fi

Yrityksen kehittämissuunnitelma

Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta

Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille tehdään riskin vakavuudesta riippuen suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon.

Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta Omavalvontasuunnitelma toimii osana yksikön laadunvalvontajärjestelmää sekä perehdytystä. Säännöllisen kirjaamisen avulla voidaan seurata, että omavalvonta toteutuu käytännössä. Asiakastyötä ja päivittäistä kehittämistä ohjaa asiakkaiden henkilökohtaiset hoito- ja palvelusopimukset.

Asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta kerätään toiminnan kehitystä ohjaavat kehittämiskohteet, joiden pohjalta yksikön toimintasuunnitelma rakentuu. Yksittäisiä kehittämistarpeita ja toimenpiteitä toteutetaan aina tarpeen esiinnyttyä.

Vuosittain tehtävät riskikartoitukset auttavat tunnistamaan ja kuvaamaan yksikön toimintaan liittyviä riskejä, arvioimaan riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä määrittelemään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja raportoimiseksi. Omavalvontasuunnitelman toteutumista valvotaan yksikkötasolla, yksikön esimiehen johdolla. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa tai vähintään kerran vuodessa.